Koska en ruoan suhteen ole enää mennyt valtavirran mukana pitkään aikaan, kyseenalaistetaan valintojani aika usein. Olen jo kummajainen ruokavalioni suhteen saati luomun suosiminen on joillekin ihmisille vaikea sulattaa. Ainahan erilaisuus tai vähemmistönä oleminen haastetaan. En kuitenkaan kyseenalaista valintojani sen suhteen mitä suuhuni laitan, koska olen kartuttanut sen verran tietoa aiheesta, että tiedän mistä puhun ja mihin päätökseni perustan.

Vielä viisitoista tai kymmenen vuotta sitten olivat luomuelintarvikkeet harvinaisuus meidän perheen jääkaapissa. Eipä niitä hirveästi näkynyt markettien hyllyissäkään. Ehkä ensimmäinen luomutuote oli maito, johon sitouduin ja jota vieläkin ostan lapsille. Sitten taisivat tulla kananmunat ja jauheliha. Jauhelihaa ei saanut normaalista ruokakaupasta vaan sitä piti joko tilata tai ostaa pienemmistä puodeista. Luomuporkkanat ja -banaanit tulivat sitten seuraavassa aallossa. Nyt on hienoa huomata, että kaupassa käydessäni saattaa jopa 80% ostoksista olla luomua ja tämä on tapahtunut tässä vähitellen huomaamatta. 

Jotenkin tässä on käynyt niin, että kun on alkanut käyttää luomua ei ole paluuta entiseen. Kun ymmärtää mistä luomussa on kyse, ei tarvitse paljon miettiä, haluaako kasviksensa täynnä torjunta-aineita tai lihansa stressaantuneesta tehotuotetusta eläimestä vai ei. Nämä tosiasiat huomioon ottaen on erittäin helppoa kallistua luomuun. Tarjontaa kun on nykyään aivan erilailla kuin ennen eikä hintakaan ole enää niin kaukana ns. normaaleista tuotteista (tosin minulle luomu on enemmän normaalia ruoan tuotantoa kuin tehotuotettu), joskus jopa halvempi. Lihajalosteissa valitettavasti hinta joskus kirpaisee ja tuleekin ne vähät tuotteet ostettua ei luomuna, mutta kuitenkin kotimaisena.

Miten sitten kotimaisuus vs. luomu? Suomessa tuotettu liha, kananmuna tai kasvis ei ole automaattisesti luomua. Täälläkin käytetään kasvinsuojeluaineita ja teuraseläimet eivät elä lajityypilleen ominaista elämää. On hyvä tiedostaa etteivät kaikki munivat kotimaiset kanatkaan käyskentele vapaasti syöden puhdasta ja lajilleen ominaista rehua. Tosin esimerkiksi ulkomaisessa lihassa ja kaukaa tuoduissa hedelmissä ja kasviksissa on enemmän niihin lisättyjä myrkkyjä kuin kotimaisissa verrokeissaan. Mutta fakta on, että luomu on useimmiten puhtaampaa vaikka se olisikin ulkolaista. Pitää muistaa, että luomutuotanto on yksi valvotuimmista aloista. Jopa yritys, joka myy muiden firmojen valmistamia luomutuotteita tarkastetaan vuosittain luomutoiminnan osalta. Tarkastuksen myötä saa aina vuodeksi kerrallaan luvan toimia luomutuotteiden myyjänä, jos kaikki asiat ovat kunnossa. Valitettavasti joillekin pienille valmistajille saattaa luomuun ryhtyminen olla liian raskas ja kallis prosessi, jolloin tuotteet jäävät ilman luomumerkkiä, vaikka olisivatkin ominaisuuksiltaan luomua.

Luomun suosiminen ei minulla rajoitu vain ruokaan, koska olen käyttänyt pääasiassa luomukosmetiikkaa jo vuosia. Tarjonta on lisääntynyt huimasti myös tässä tuotekategoriassa ja hintataso on myös alentunut. Luomun valitseminen esim. kasvovoiteeksi on jo niin itsestään selvyys, ettei sitä ostohetkellä enää niinkään ajattele. Näissäkin tuotteissa saa tosin olla tarkkana, koska markkinoilla on paljon ns. viherpestyjä tuotteita eli vain osa raaka-aineista on luomua, mutta purkki on kuitenkin hyvin brändätty luomuun viittaavaksi. Näin toimivat erityisesti isot ylikansalliset yritykset, joiden tuotteita on hyvä välttää muutenkin. 

Minulle luomu on arvo, jolle perustan valintojani. Ja olen erittäin kiitollinen siitä, että luomu on lisääntynyt ja tullut helpommaksi ostaa, vaikkakin vielä on työsarkaa edessä. Välillä törmää erittäin jyrkkiin kielteisiin asenteisiin luomun suhteen, ja kummastuttaakin, että ihmiset voivat olla niin varmoja esim. siitä, että luomutuotanto on humpuukia ja rahastusta. Koska maailmaan mahtuu monenlaista ajatusta ja elämä harvoin näyttäytyy mustavalkoisena, kannattaa sivistää itseään. Tieto lisää ymmärrystä myös tässä luomussa.

Täältä löydät hyviä faktoja luomusta, jos haluat tietää lisää:
Mikä tekee ruoasta luomua?
Luomumerkki